Vaaliteema 4: Vanhusten hoitoon on panostettava lisäämällä tehostettua palveluasumista

Lähtökohta on se, että kotona tulee voida asua juuri niin kauan kun ihminen sitä itse haluaa ja kotona turvallisesti pärjää. Toimintakyvyn laskiessa ikääntyneelle tarjotaan kotona asumisen tukea ja kuntoutusta. Kotona asumisen turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi mahdollistamalla avunpyyntö turvaranneketta painamalla. Turvapuhelimen avulla asunnossaan pyllähtänyt vanhus pystyy hälyttämään paikalle turva-auttajat, jotka avustavat vanhuksen jaloilleen ja tarkastavat terveydentilan. Jos ihminen pärjää kotonaan edellä mainituilla tukipalveluilla niin tottahan toki, oma koti on kaikista paras paikka.

Arkitodellisuus on monesti toisenlainen. Vanhus asuu yksin kotonaan ja kotihoito käy jopa kuudesti vuorokaudessa. Kotihoidon käyntien väliajat vanhus viettää sängyssään, koska liikkumiskyky ei riitä edes huoneesta toiseen siirtymiseen. Liikkumista yrittäessään vanhus kaatuu lattialle. Välillä kaatuminen johtaa loukkaantumiseen ja sairaalakäyntiin, mutta yleensä riittää ylös auttaminen. Vanhus autetaan sänkyyn, jossa päivä jatkuu maaten aina seuraavaan kotihoidon käyntiin saakka. Liikkumiskykynsä menettänyt, säännöllisesti kotonaan kaatuileva vanhus ei ole ollenkaan harvinainen avoterveydenhuollon asiakas.

Osalla vanhuksista liikkumiskyky on erinomainen, mutta ongelmana on muistamattomuus. Tällaisilla sekavilla ja muistamattomilla vanhuksilla on kotonaan ovihälyttimet, jotka hälyttävät kun vanhus pyrkii ulos asunnostaan. Pahimmillaan ovihälytin hälyttää jopa kuusi kertaa yössä ja jokaisella kerralla kotiin lähetetään turva-auttajat tai yöpartio. Ajoittain vanhus pääsee eksymään omille teilleen ja harhailee yöpaitasillaan talviyössä. Paikallislehdestä luemme ne tilanteet, joissa harhailemaan lähtenyt muistisairas vanhus löydetään kuolleena. Huomattavasti useammin tilanteesta selvitään säikähdyksellä ja vanhus saatellaan takaisin ovihälyttimellä varusteltuun kotiinsa.

Omaisille tämä on raskasta ja aiheuttaa jatkuvaa huolta.

Osaoptimoinnilla kustannukset vieritetään valtiolle

Osaoptimoinnissa kyse on siitä, että palvelua tuotetaan tehottomasti ja riittämättömästi, jotta kustannukset pystyttäisiin vierittämään muiden maksettavaksi. Tilanteessa ollaan olosuhteiden pakosta. Kotona asuva ikäihminen maksaa itse vuokransa, lääkkeensä, ruokansa, kotihoidon ja hoitotarvikkeet. Riippumatta tarvittavien palveluiden määrästä, kustannukset tulevat pääasiassa yksilön itsensä ja valtion maksettavaksi.

Toimintamalli on halvempi kunnalle, mutta ei ole yhtään sen halvempi veronmaksajalle.

Kuinka kustannustehokasta toimintaa voi olla se, että kotona pärjäämättömän vanhuksen luona vierailee kotihoito kuudesti vuorokaudessa. Alkuyöstä kotihoito hälyttää paikalle ambulanssin, joka vie vanhuksen yöpymään kalliille erikoissairaanhoidon paikalle. Aamun sarastaessa vanhus lähetetään sairaalasta takaisin kotiin, jotta kotihoito voi taas vierailla kuudesti vuorokaudessa. Etelä-Karjalan maakunnassa on muutama yön yli – paikka, johon kotona pärjäämätön vanhus voidaan mahdollisesti lähettää sosiaalisista syistä akuutissa tilanteessa. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi Lehmuskoti Lappeenrannassa ja Tikanpesä Imatralla. Pitkäaikaisen hoivan paikkoja ei kuitenkaan ole tarjolla, joten vanhus palautetaan kotiinsa ja tilanne jatkuu.

Puhutaan ns. pyöröovi-ilmiössä, jossa vanhusta pompotetaan kodin ja sairaalan välillä pahimmillaan useita kertoja viikossa.

Yksittäinen kotihoitaja ei voi ottaa vastuulleen sitä, että kotihoidossa hoidetaan liian huonokuntoisia potilaita, eikä hän voi myöskään viettää koko työvuoroaan vahtien yhtä potilasta. Hyvien vaihtoehtojen puuttuessa, ikäihminen lähetetään sairaalareissuille yhä uudelleen ja uudelleen.

Tehostettua palveluasumista tulee lisätä

Kotihoidossa huomattava osa hoitajan työvuorosta kuluu siihen, että ajetaan autolla siirtyen asiakkaan luota toiselle. Kotihoito soveltuu parhaiten niille asiakkaille, jotka tarvitsevat vain kohtuullisissa määrin hoivapalveluita. Silloin, kun hoivapalvelun tarve on erityisen suuri, on se järkevämpää tarjota keskitetysti yhdessä paikassa.

Tehostettua palveluasumista järjestetään silloin, kun huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen. Etelä-Karjalassa on tehostetun palveluasumisen paikkoja, mutta viimeisimpien laskelmien mukaan jonossa on jopa 100 asiakasta. Jotta hoitopaikkaa jonottaville vanhuksille voidaan tarjota apu, tarvittaisiin aukaista peräti kaksi Lehmuskodin kokoista paikkaa.

Hoitopaikkojen puutteen lisäksi ongelma on myös rekrytoitavissa olevan hoitohenkilökunnan määrä. Hoitoala ei vedä tällä hetkellä puoleensa ja jo työssäolevat hoitajat pyrkivät karkaamaan alalta. Hoitajamitoituksen rikkomisesta seuraavat sakkomaksut johtavat myös siihen, että on järkevämpää pitää paikkoja tyhjänä kuin hoitaa potilaita alimiehityksellä.

Ongelma on monimutkainen mutta se tulee ratkaista. Kustannusten kauhistelu tai osaoptimoinnin jatkaminen ei ole ratkaisu.

Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää.


Lue lisää:

Etelä-Saimaa 20.1.22: Uudet valtuutetut joutuvat mylläämään Eksoten palveluita rankalla kädellä

Etelä-Saimaa 30.12.21: Hoitopaikkaa odottavien vanhusten kodeissa vallitsee kauhun tasapaino..

Etelä-Saimaa 30.12.21: Vanhusten hoivasta puuttuu yli 100 paikkaa Eksoten alueella..

Vaaliteema 3: Etelä-Karjalaan tarvitaan selviämishoitoasema

Viikonloppuisin (pe – su) Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla majoittuu useita kymmeniä potilaita, joiden pääasiallinen tulosyy on liiallinen alkoholipäihtymys. Tällainen henkilö on erityisen altis tapaturmille ja kylmänä vuodenaikana myös paleltumiselle. Viranomaisella on huolehtimisvelvollisuus ja monesti puistopenkille tai rappukäytävään nukahtanut löytää seuraavaksi itsensä poliisin putkasta tai keskussairaalan päivystyspoliklinikalta. Jos promillet on erityisen korkeat tai päihtymyksen yhteydessä on saatu kolhuja, on poliisin tai ambulanssin turvallisempaa toimittaa tällainen henkilö keskussairaalan päivystykseen.

Tilanteissa, joissa päihtynyt henkilö aiheuttaa uhkaa tai järjestyshäiriöitä, löytyy paras majoitus toki poliisiasemalta.

Päihtymyksen nukkuminen erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla kustantaa yhteiskunnalle noin 900 euroa / vuorokausi, eli kyseessä on poikkeuksellisen kallis majoitus. Majoituksen hinta on vieläkin korkeampi, jos lääkäripäivystäjä määrää potilaasta laboratoriokokeita.

Selviämishoitoasema vaihtoehtona putkalle ja sairaalalle

Päihtynyt tarvitsee turvallisen toipumisympäristön. Voimakkaasti päihtyneen henkilön tilaa on kyettävä tarkkailemaan ja varhaisesti havaitsemaan, jos päihtynyt saa sairaskohtauksen.

Alkoholista johtuvan päihtymyksen tarkkailuun ja valvontaan ei tarvita kuitenkaan erikoissairaanhoidon vuodepaikkaa. Tällaiset majoituspalvelut voidaan tarjota huomattavasti edullisemmin ns. selviämishoitoasemalla.

Selviämishoitoasema voi olla perustettu sairaalan yhteyteen tai esimerkiksi päihdeklinikalle. Selviämishoitoaseman henkilökuntaan voi kuulua terveydenhuoltoalan koulutettua henkilökuntaa ja tarvittaessa tiloissa voi työskennellä myös vartija. Raskaampia laboratoriopalveluita ei tarvita, vaan tarvittavat verikoetutkimukset voidaan toteuttaa vieridiagnostiikan avulla. Huolta aiheuttavissa tilanteissa selviämishoitoaseman sairaanhoitaja voi konsultoida lääkäriä ja tarvittaessa toimittaa päihtyneen päivystyspoliklinikalle jatkohoitoon. Selviämishoitoaseman yleisenä tavoitteena on tarjota liiallisesta päihtymyksesta kärsivälle turvallinen yöpaikka, jossa käytännössä nukutaan humala pois ja poistutaan aamulla kotiin omin jaloin. Selviämishoitoaseman avulla puretaan erikoissairaanhoidon tarpeetonta kuormaa, kevennetään terveydenhuollon kustannuksia ja vapautetaan erikoissairaanhoidon resurssit niitä tarvitseville.

Selviämishoitoasema voi toimia popup – tyyppisesti viikonloppuisin ja ennakolta arvioituina juhlapyhinä. Mikäli selviämishoitoasema toimisi päihdeklinikan yhteydessä, voisi hakeutuminen katkaisuhoitoon onnistua samalla reissulla. Selviämishoitoasema soveltuisi parhaiten majoituspaikaksi täysikäiselle päihtyneelle, jolla ei epäillä henkeä uhkaavaa myrkytystilaa.

Laki päihtyneiden käsittelystä (8.6.1973/461)

Kuntaliitto: Kunnilla ei ole velvoitetta selviämisasemista (Kuntalehti)

Poliisilaki (872/2011) 2§ Kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi

Vaaliteema 2: Pelastustoimen resurssit on turvattava

Pelastustoimen tehtävät on lueteltu pelastuslain (379/2011) 27§:ssä. Näitä lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. erilaiset valvontatehtävät, varautuminen ja toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa.

Pelastustoimen valmiuden tulee vastata alueellista palvelutasopäätöstä ja palvelutasopäätöksen tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Pelastustoimen tehtävät on kyettävä hoitamaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Pelastustoimen palvelutasopäätös valmistellaan ja vahvistetaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan 22.10.2020 vahvistama palvelutaso on voimassa 31.12.2025 saakka.

Palvelutasopäätöksessä maakunta on jaettu (toteutuneiden onnettomuuksien perusteella) 1 km x 1km riskiruutuihin. Yksittäisen riskiruudun riskiluokkaa korotetaan, jos viiden vuoden seurantajaksolla siinä on tapahtunut vähintään kaksi merkittävää onnettomuutta. Näitä ovat mm. rakennuspalot, tieliikenneonnettomuudet, sortumat, räjähdykset, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja ihmisten pelastamistehtävät.

Etelä-Karjalassa I-riskiluokkaan kuuluvia 1km x 1km alueita eli riskiruutuja on neljä. II-riskiluokkaan kuuluvia alueita on 97 kappaletta ja III-riskiluokkaan kuuluvia alueita 108 kappaletta.

Pelastustoimen valmius ja resurssit tulee mitoittaa siten, että I. riskiluokassa ensimmäinen yksikkö tavoittaa onnettomuuspaikan 6 minuutissa ja avunsaantiaika on korkeintaan 13 minuuttia. II. riskiluokassa ensimmäinen yksikkö tavoittaa onnettomuuspaikan 10 minuutissa ja avunsaantiaika on korkeintaan 16 minuuttia ja III. riskiluokassa ensimmäinen yksikkö tavoittaa onnettomuuspaikan 20 minuutin kuluessa ja avunsaatiaika on korkeintaan 24 minuuttia.

Pelastusyksikön lähtöaika riippuu palokuntamuodosta. Päätoiminen paloasema on jatkuvasti miehitettynä ja kykenee lähtemään tehtävälle minuutin kuluessa hälytyksestä. Sopimuspalokunta lähtee hitaammin (5min) ja sen toimintakyky perustuu varallaolojärjestelmään. Sopimuspalokunnissa sovellettava 5 minuutin lähtöaika on myöhemmin katsottu eri oikeusasteissa täydeksi työajaksi, koska se sitoo tekijänsä työhön myös vapaa-ajalla.

Alueuudistuksen uhkat ja mahdollisuudet

Alueuudistuksessa ongelmana on se, että pelastustoimelle ei ole korvamerkitty omaa rahaa, eikä mikään estäisi käyttämästä rahoja muihin menoeriin pelastustoimen kustannuksella. Päätöksenteossa onkin nyt tärkeää, että alueellisesti turvataan pelastustoimelle riittävä budjetti. Pelastustoimi ei saa jäädä alueuudistuksessa terveydenhuollon varjoon. Pelastustoimen resurssit ja rahoitus tulee mitoittaa siten, että vahvistettua palvelutasopäätöstä voidaan noudattaa ja jättää varoja myös pelastustoiminnan kehittämiselle.

Tulevaisuudessa hyvinvointialueilla pelastustoimi ja ensihoitopalvelut toimivat saman katon alla ja tämän luulisi edesauttavan viranomaisyhteistyön tiivistämistä. Viranomaisyhteistyötä kehittämällä pystytään paremmin varautumaan erilaisiin poikkeus- ja erityistilanteisiin.

Mielipiteeni hybridiyksiköistä

Joidenkin arvioiden mukaan pelastusalalle on lähivuosina muodostumassa hankala rekrytointiongelma ja puhutaan jopa 3000 pelastajan vajeesta. Työtuomioistuimen päätökset sopimuspalokuntien varallaolojärjestelmistä tuovat omat haasteensa ja lisäävät kustannuksia.

Yksi ratkaisu pelastustoimen tuottamiseen pienemmillä paikkakunnilla on ollut ns. moniammatillinen yksikkö (=hybridiyksikkö). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueella päivystää erikoisajoneuvo, josta löytyy ambulanssivarusteiden lisäksi pelastustyössä tarvittavia välineitä. Moniammatillisessa yksikössä työskentelee työparina pelastaja ja ensihoitaja.

Jos sattuu tulipalo, hälytetään moniammatillinen yksikkö aloittamaan sammutus- ja pelastustyöt. Rajoitteena on savunsukellus, jota ei voi työturvallisuussyistä suorittaa yksin. Savusukeltamisessa tarvitaan aina turvapari. Moniammatillisen yksikön lisäksi hälytys annetaan sopimuspalokunnalle tai lähimmälle ammattipalokunnalle, joka tulee sitten pienellä viiveellä kohteeseen.

Liikenneonnettomuustilanteessa moniammatillisen yksikön pelastaja aloittaa tieliikennepelastamisen ja ensihoitaja hoitaa samanaikaisesti potilaita. Paperilla varsin kustannustehokas ja toimiva konsepti mutta sisältää paljon ongelmia. Moniammatillisen yksikön pelastaja toimii alkuvaiheen pelastustoiminnan tilannepaikan johtajana eli käytännössä virkavastuullaan johtaa pelastustoimintaa. Hätätilapotilaan ympärille tarvitaan osaava hoitotiimi ja hätätilapotilaan hoitaminen yksinään on lähes mahdotonta. Joskus potilaan kuljettaminen sairaalaan tulee aloittaa niin nopeasti, että pelastustoiminnan tehtävät on pakko jättää hoitamatta.

Kuinka hälytys priorisoidaan jos samanaikaisesti tulee hälytys sekä kiireelliseen ensihoitotehtävään että rakennuspaloon. Moniammatillinen yksikkö ei kykene hajautumaan saati toimimaan tehokkaasti toisistaan erotettuna. Rakennuspalot aiheuttavat hoitamattomana mittavia aineellisia vahinkoja ja vastaavasti vakavissa terveydenhäiriöissä menetetään ihmishenkiä.

Sairaankuljetuksen yhteydessä pelastustoimen viranhaltija ei ole kykenevä hoitamaan omaa työtään useampaan tuntiin. Siirtokuljetus sairaalaan saattaa ottaa aikaa todella kauan ja paluumatkalla tyypillisesti hälytetään jo seuraavalle ensihoitotehtävälle. Mikäli moniammatillinen yksikkö ei kykene kuljettamaan potilaita sairaalaan, ei sille ole käyttöä ensihoidon resurssina.

Etelä-Karjalassa ensihoitopalvelut on järjestänyt sairaanhoitopiiri ja ambulanssit on saatu miehitettyä kahdella ensihoitoalan erityisosaajalla. Ensihoitajat toimivat sairaanhoitopiirin vakituisissa työsuhteisissa ja heillä kaikilla on ensihoitotyössä vaadittava ammattitaito ja koulutus. Ambulanssissa työskentelevällä ensihoitajalla on tyypillisesti ensihoidon ammattikorkeakoulututkinto (ensihoitaja AMK) ja osa heistä on syventänyt osaamistaan vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon- tai eri johtamiskoulutusten muodossa. Ensihoitajalla on pidemmälle viedyt hoito- ja lääkeluvat, joiden avulla voidaan aloittaa jopa tehohoitotasoinen apu tapahtumapaikalla.

Etelä-Karjalan maakunnassa ei tarvita moniammatillisia hybridiyksiköitä, koska nykyinen järjestelmä on parempi. Palvelua voi kehittää paremmaksi mutta ei heikentää.

Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää ja synergiaa saadaan esimerkiksi sijoittamalla ambulanssit ja paloautot samaan talliin. Pelastajalla on perustason ensihoitajan pätevyys ja näin ollen pelastusyksikköjä voidaan käyttää apuna kiireellisissä ensivastetehtävissä, mikäli potilaan luokse ei ole saatavissa välittömästi ambulanssia. Pelastustoimen riittävät resurssit on turvattava eikä pelastustoimen tarpeet saa jäädä alueuudistuksessa terveydenhuollon varjoon.

Ensihoidon ja pelastustoimen tiivis yhteistyö on tärkeä

Vaaliteema 1: Koulutetun hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava

Krista Kiuru kutsuu hoitajat mukaan talkoisiin (A-studio 14.12.2021)

Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia sekä Suomessa että ulkomailla koulutetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Valvira voi myöntää henkilölle oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä (kätilö, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja) tai käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä (lähihoitaja).

Nimikesuojatuksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi voi hakeutua opiskelemaan valtakunnallisen yhteishaun kautta. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus koostuu 180 osaamispisteestä ja koulutuksen suorittaminen kestää 2 – 3 vuotta. Laillistetuksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi opiskellaan Ammattikorkeakoulussa ja 210 opistopisteen laajuinen koulutus kestää 3,5 vuotta.

Hoitoalalle kouluttautunut työllistyy helposti.

Nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön (lähihoitaja) kuukausipalkka SOTE-sopimuksen mukaan on 2063,84 euroa ja laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitaja) 2375,71 euroa. Hoitotyötä tehdään tyypillisesti kolmivuorotyönä, jaksotyöajassa. Jaksotyössä neljän viikon ajanjaksolla teetetään 153 tuntia. Tuntipalkaksi muunnettuna nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön palkka on 13,48 euroa tunnilta ja laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tuntipalkka vastaavasti 15,52 euroa.

Iltatyöstä klo 18-20 välisenä aikana maksetaan 15% korotus tuntipalkkaan. Lähihoitajalle se merkitsee 2,02 euron korotusta ja sairaanhoitajalle 2,32 euron korotusta. Yötyöstä klo 22-07 välisenä aikana maksetaan 40% suuruinen yölisä. Lähihoitajan tuntipalkkaa yötyöskentely korottaa 5,39 euroa ja sairaanhoitajan 6,20 euroa. Lauantailisä on 20% ja sunnuntailisä 100%.

Neljän viikon listassa 153 tuntia tehdään peruspalkalla ja tämän jälkeen suoritetut työtunnit ylityönä. Jaksotyössä 24 ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja tämän jälkeen ylityökorvaus nousee 100 prosenttiin.

Norjassa hoitajan aloituspalkka on 3757 euroa kuukaudessa. Viiden kokemusvuoden jälkeen palkka nousee 3912 euroon ja kymmenen vuoden kohdalla peräti 4177 euroon kuukaudessa. Erikoissairaanhoitajan aloituspalkka on 4008 euroa kuukaudessa. Viiden kokemusvuoden jälkeen palkka nousee 4297 euroon ja kymmenen vuoden jälkeen 4442 euroon.

Ruotsissa hoitajien palkat vaihtelevat 3692 euron ja 5612 euron välillä. Ruotsissa hoitajan palkka lisääntyy kokemuksen karttuessa ja huippupalkkaan 5612 euroa/kk pääsee alalla 20 vuotta työskennellyt hoitaja. Kokemuslisät (+23% +42% +17% +10% +6%) kannustavat pysymään alalla.

Mitä kannustimia suomalaisessa terveydenhuollossa käytetään?

A-studiossa 14.12.2021 perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toivoo, että hoitajat osallistuvat nyt sankoin joukoin talkoisiin, joiden tavoitteena on rokottaa mahdollisimman nopeasti maksimaalinen määrä suomalaisia. Samanaikaisesti hoitoalan työvoimapulaa suunnitellaan helpotettavan palkkaamalla hoitajia Filippiineiltä.

Minkälainen viesti näin annetaan ja mitä se kertoo terveydenhuoltoalan arvostuksesta?

Lähtisitkö kouluttautumaan terveydenhuoltoalalle?

Koulutetun hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava. Terveydenhuollon resurssit ja kuormitus on saatava tasapainoon. Palkkaus tulee saattaa kilpailukykyiselle tasolle ja työn vaativuutta vastaavaksi.